tiistai 30. joulukuuta 2014

Jyrki Vainonen: Lasin läpi






Niminovelli kertoo veljestä, jota alkoholi vie mennessään. Asunto on sekasortoinen, asiat hoitamatta. Vain viinaa riittää niin hyvin, että lopulta hän asuu suuren suuren pullon sisällä viestitellen sieltä käsin veljelleen lappuja kirjoitellen.


"Lennä perässä sitten kun on aika."  Novelli on kaunis kuvaus lähiomaisen tuhon tiestä.


Kaikissa kirjan novelleissa outous kasvaa kertomuksen edetessä. Kirjan viimeinen novelli vanhemmista, jotka muuttuvat kasveiksi sängyissään tuo vahvasti mieleen Leena Krohnin kertomukset.  Samalla kun he loittonevat tästä maailmasta ja olomuodosta, he vahvistuvat olemaan vahvemmin ja enemmän jotakin muuta. Käykö meille kaikille kenties vielä niin? Sekö meitä odottaa?


Jyrki Vainonen (2007). Lasin läpi. Loki-kirjat.



perjantai 26. joulukuuta 2014

Robert Galbraith: Käen kutsu


Joulun pyhinä, kun pakkaset paukkuvat ja vatsa on kylläinen jouluherkuista, on nautinnollista käpertyä sohvan nurkkaan mehevän dekkarin parissa. Tämä kirja vaikutti juuri sellaiselta välipalalta, jota välipäivinä kaipaa.


Rikas nuori mallinainen on kuollut epämääräisissä olosuhteissa - tippunut parvekkeelta. Poliisi tulkitsee tapahtumat itsemurhaksi. Veli on toista mieltä ja hälyttää apuun yksityisetsivän - kirjan varsinaisen sankarin ja hahmon sekä samalla tämän uuden toimistoassistentin. Parivaljakon tutkimuksissa paljastuu yhtä ja toista.


Vaikka päärooli kaksikko on sympaattisen lihaa ja verta ja juoni jokseenkin looginen, on kirja kokonaisuudessaan harvinaisen mitään sanomaton. Eipä kannusta erityisemmin tarttumaan Robert Galbraithin seuraavaan kirjaan. Taidan jättää nämä niitä enemmän arvostaville. Sorry :(





tiistai 23. joulukuuta 2014

Antti Holma: Järjestäjä

Kertomuksen alussa Tarmo työskentelee kirjastossa ja kärsii naiskollegoidensa jakamattomasta huomiosta. Öisin Tarmolla on aivan toisenlaista seuraa - satunnaista, kiehtovaa ja hyvin salattua -  miesseuraa.

Järjestäjä on mainio kertomus kirjastosetä Tarmon elämänmuutoksesta - uusi ura, työympäristö ja rakkaus. Se on kuvaus teatterin maailmasta  Homoseksuaalina elämisen rikkaudesta (voisi kirjoittaa myös iloista ja suruista). Ystävyydestä. Naisten kiinnostuksesta. Hersyvän hauskoja ja mielenkiintoisia ovat minulle erityisesti Tarmon kuvaukset naisten maailmasta, haluista ja kiinnostuksen kohteista.

Holma antaa melkoisen nyrkkipyykkikäsittelyn teatterille-laitoksena ja taiteen muotona, näyttelijöille, homoille ja heteroille. Mennen tullen. Tullen mennen.

Antti Holma (2014). Järjestäjä.Otava

lauantai 20. joulukuuta 2014

Juha Itkonen:Ajo

Täytyy tunnustaa, etten ole aikaisemmin tutustunut Juha Itkosen tuotantoon. Syksyn uutuuskirja Ajo vaikutti kiinnostavalta teemojensa ja kannen kauniin punaisen värin ansioista. Nyt olisi aika korkata tämäkin tuttavuus.

Taitava kirjoittava Itkonen selvästikin on ja kieli on nautittavaa. Ajatuksia ja sanottavaakaan ei kirjasta puutu.1960-luvulla tapahtuu auto-onnettomuus, jossa perheen aikuinen poika menehtyy. Nuoruus katkeaa. Jäljelle jää surua, epätoivoista jossittelua. Nykyajassa nainen pakenee elämäänsä pienen poika-lapsensa kanssa ulkomaille kertomatta kenellekään. 60-luvulla ajetaan ajokorttia, kun onnettomuudessa kuskina ollut perheenpää ei enää kykene auton rattiin henkisistä syistä. Henkisesti järkkyy myös nykyhetken kertoja Saksan autobaanoilla. Tarinaa paljastetaan pieni palanen kerrallaan. Kuka on kukin, mitkä ovat suhteet kertojien, henkilöiden ja tapahtumien välillä. 


Valitettavasti jouduin toteamaan, että kirjan luettuani olin melko pettynyt - ehkä siksi, että odotin paljon. Joka tapauksessa tänä vuonna aikaisemmin lukemani Kati Tervon ja Tommi Kinnusen  samaan kategoriaan "kerroksellisesti ja palastellen kerrotut tarinat suomalaisista eri sukupolvista ja vuosikymmenistä" kirjat vain tekivät Ajoa suuremman jäljen ajatuksiin ja tunteisiin. Täydentyivät ja tyydyttivät.


keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Antti Tuuri: Alkemistit. Maallinen rakkaus

Eikö jokaisessa hyvässä tarinassa ole vähintään puolet totta ja toinen puoli kerrontaa, väritystä ja juonenkuljetusta? Näin lienee ainakin Antti Tuurin viisasten kiven etsimisestä eli kullan valmistamisesta kertovassa Alkemistit kirjassa. Tuuri onkin koonnut romaaniinsa aineistoa 36:sta maanmittari Carl Bergklintin kirjoittamasta ja Kansallisarkistossa jälkipolville säilyneestä kirjeestä.

Kirjasta tekee minulle mielenkiintoisen sekä ajankuvaus, että se kullan valmistamiseen liittyvä ajatus, että näin saatu varallisuus poistaa maailmasta köyhyyttä ja epätasa-arvoa.  Kurjuus poistuisi ja maailmaan syntyisi kokonaan uudenlainen, parempi ihminen.

1780-luvulla Ruotsi-Suomessa elää vakaasti usko kullan valmistuksen mahdollisuuteen, vaikka Ranskan hovin alaiset ja monet muutkaan oppineet eivät ole taidossa onnistuneet. Aatelinen August Nordenskiöld on tarinan päähulttio; velat moneen suuntaan, uskottomuus vaimolle ja perheelle. Hänen apulaisensa Carl Bergklint toimii tarinassa kertojana ja rakennelmaa kannattelevana voimana. Kunnes rakastuu kauppiaan tyttäreen. Vielä silloinkin hän jaksaa kilvoitella puhtaan omatunnon ja erilaisten aatteellisten oppi-isien jalanjäljissä.


maanantai 8. joulukuuta 2014

Leena Krohn: Auringon lapsia

Orvokki palkataan kukkakaupan lähetiksi sattumalta. Pienen tytön maailma laajenee hetkessä moneen suuntaan. Kukkia viedään mm. sairaalaan, vankilaan, ylioppilaalle ja kaupungin kauneimmalle neidolle.

Krohn kirjoittaa tapansa mukaan hillityn kauniisti maailman suurista pienistä totuuksista meluamatta ja melskaamatta. Jokaisessa tarinassa esiintyy kukka ja kukkalähetyksen saaja, jonka avulla Orvokille aukeaa uusi näkymä, todellisuus tai tarina.

"Kukan salaisuus on siemen ja siemenen salaisuus on kukka. Se on loputonta. Kukan täytyy kuihtua, jotta siemen kypsyisi. Sen kuolema on siemenen tulevaisuus."

Leena Krohn (2011). Auringon lapsia. Teos

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Furman&Pinjola&Rubanovitsch: Valmenna onnistumaan. Nyt.

Ota askeleita kohti parempaa elämää.

Onnistumisen ilo>>> osaamistasot ja ilon jakaminen
Positiivinen henki >>>yksilön vastuu ja yhteisön voima
Ongelmien ratkaiseminen>>> keskustelukulttuuri ja ilmapiiri
Johtaminen >>> itsensä johtaminen ja keskinäinen kannustaminen
Rakentavan kritiikin salaisuus >>> valittamiskulttuurista toivomiskulttuuriin
Kohti korkeatasoista palvelua >>> työn merkityksellisyys
Priorisoinnin merkitys >>> ajan ja energian hallinta
Tunnista mielen voima >>> mielikuvien vaikutus onnellisuuteen
Opi oppimaan sisäisen valmentajasi avulla >>> löydä vahvuutesi
Motivoi itseäsi >>> miksi tavoite on sinulle tärkeä
Johda itseäsi >>> tee tavoitteestasi julkinen, se toimii
Selätä stressi >>> oivalla, missä taidoissa on parantamisen varaa

Jos yllämainitut eivät mielessäsi kirkkaina ja selvinä, kannattaa ottaa kirja kauniiseen käteen ja tutustua tarkemmin kolmikon Furman, Pinjola & Rubanovitsch ajatuksiin. Kirja on myös koristeltu mukavilla elävän elämän esimerkeillä sekä haastattelunomaisilla case-kysymyksillä, jotka avaavat kirjassa kuvattua tapaa ajatella ja toimia.

Ben Furman, Nina Pinjola ja Mika D. Rubanovitsch (2014) Valmenna onnistumaan. Nyt. Johtajatiimi.

Anna-Leena Härkönen: Seitsemän oikein

Kukapa ei olisi hetken pohtinut, sitä miten elämäänsä muuttaisi, jos voittaisi lotossa? Anna-Leena Härkönen on nyt pohtinut kysymystä kokonaisen romaanin verran. Elämä muuttuu, mutta pysyykö suunta kuitenkin loppujen lopuksi samana, vaikka nopeutuukin? Tätä jää kirjan päähenkilö pohtimaan ratkaisujensa kanssa.

Kenelle kerron? Miten kerron? Herääkö kateus? Olenko muiden silmissä enää vain iso rikas kasa rahaa? Osaanko sijoittaa varat vai kadotanko taitamattomuuttani? Missä ja millaista on rahalla ostettava vapaus? entä rakkaus, luottamus ja toivo?

Kuka on se minä jollaiseksi pystyn itseni rahalla ostamaan? vai pystynkö?

Jos jostain tarinasta löytyvät monet kliseet, niin varmasti tästä. Ymmärrän kuitenkin paremmin kuin hyvin, että tämä teos on pitänyt kirjoittaa ja haluttu julkaista. Laatu on tasaisen varmaa Härköstä. Ei huonoa, jos ei järisyttävääkään - kuitenkin viihdyttävää, todentuntuista ja hyvä jatko "jospa voittaisin lotossa.." haaveiluille.