On vanhanaikainen ja väärä käsitys, että johtajaksi synnytään. Samalla tavalla kuin jokainen voi oppia johtamista, on jokaisen myös opeteltava johtamista. Kukaan ei ole seppä syntyessään. On tunnistettava johtamiseen liittyviä moninaisia seikkoja ja pystyttävä luovimaan erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja kokonaisuuksissa.
Johtajana oppiminen onkin hyvin pitkälti ihmisenä kasvua. Positiivista on että tätä voi harjoitella lähes kaikkialla. Johtaminen liittyy monenlaisiin rooleihin organisaatiossa ja työyhteisötaitoihin, joita jokaisen on opeteltava jatkuvasti riippumatta roolistaan työyhteisössä. Juuti puhuukin kirjassaan jaetusta johtamisesta. Polku ja suunta on yhteinen, haasteet kohdataan yhdessä.
Johtamista voi tarkastella kolmen näkökulman kautta; päämäärähakuisuus, symbolismi tai keskustelevuus. Konkretisoiden Juuti esittää kirjassaan seuraavat esimiestyön kaksitoista konkreettista haastetta, joiden ei siis ole tarkoitus olla kaikenkattava lista johtamisen osa-
aluiesta/haasteista:
1. Miksi joku haluaisi seurata esimiestä?
2. Miten saadaan ihmiset sitoutumaan organisaation päämääriin ja tavoitteisiin?
3. Miten saada tuloksia aikaan ihmisten avulla?
4. Miten toimia esimerkillisellä ja oikeudenmukaisella tavalla?
5. Miten saada erilaiset ihmiset tekemään hyvää yhteistyötä keskenään?
6. Miten kohdata ja ratkaista työyhteisössä esiintyviä ristiriitatilanteita?
7. Miten kohdata muutoksia?
8. Tuleeko esimiehen osata kaikki asiat, joita hänen vastuualueellaan tehdään, ja tietää, mitä missäkin on menossa?
9. Pitääkö esimiehen olla läsnä ja saavutettavissa?
10. Voiko esimies näyttää tunteensa?
11. Miten johtaa itseään?
12. Miten kohdata työhön liittyvä epävarmuus?
On muistettava, että johtaminen kehittyy kussakin organisaatiossa erilaisella tavalla. Historia niin organisaation tasolla kuin kunkin yksittäisen henkilön aikaisempina kokemuksina tuovat aina omat mausteensa soppaa. Lisäksi kun johtaminen on ihmisen keskinäisen vuorovaikutuksen kautta rakentuvaa toimintaa, emme voi etukäteen tietää, millaisia vuorovaikutuksen sääntöjä toinen osapuoli soveltaa. Jaetun johtajuuden aikaansaaminen vaatiikin esimieheltä rohkeutta ja jatkuvaa tasapainoilua. Jaettu johtajuus on taitolaji. se ei tarkoita delegointia eikä heitteille jättämistä.
Pauli Juuti (2013) Jaetun johtajuuden taito. PS-Kustannus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti