Sonja Lyubomirsky: Kuinka onnelliseksi? Uusi tieteellinen lähestymistapa

Sonja Lyubomirsky on psykologian professori Kalifornian yliopistossa. Hän kuuluu psykologian uudistajiin ja positiivisen psykologian esiin nostajiin. Tähän jo joitain vuosia sitten julkaistuun kirjaan hän on koonnut tehokkaasti ja hyvin jäsennellysti uusimpien tutkimusten tiedot, siitä millainen toiminta ja ajattelu auttaa tuottamaan ja ylläpitämän onnellisuutta elämässä. Suosittelen kirjaa. Se on tarpeeksi perusteellinen avatakseen teoriaa ja tutkimusta "itse-apu" oppaita enemmän. Samalla se on kuitenkin helppolukuinen, erilaiset ihmiset ja elämäntilanteet huomioiva ja armollinen. Kirjan lopusta löytyy vielä erillinen luku niille, jotka ovat parhaillaan masentuneita ja saattavat tarvita jämerämpiä konsteja tervehtyäkseen kuin kirjan kuinka ylläpidän onnellisuutta ohjeet.

Noin 50% onnellisuuden tunteesta lienee perinnöllistä samaan tapaan kuin taipumus verenpaineeseen tai kolesteroliin. Omilla elämäntavoilla voi kuitenkin vaikuttaa valtavasti. Näin on myös koetun onnellisuuden kanssa. Lyubomirsky esittelee ison joukon onnellisuutta nostavia aktiviteetteja ja näihin liittyviä harjoitteita, otettavaksi mukaan omaan jokapäiväiseen elämään. Lista alla näyttänee itsestään selvältä. Lyobomirskyn esittelemiin perusteluihin ja tutkimustuloksiin kannattaa kuitenkin kirjasta tutustua.

1. Kiitollisuuden ja myönteisen ajattelun harjoittaminen
2. Sosiaalisiin suhteisiin panostaminen
3. Stressistä, vaikeuksista ja traumoista selviäminen
4. Nykyhetkessä eläminen
5. Tavoitteisiin sitoutuminen
6. Kehosta ja sielusta huolehtiminen

Sonja Lyubomirsky ( 2009)  Kuinka onnelliseksi? Uusi tieteellinen lähestymistapa. Basam Books.

Blanca Juti: Aitoja.Ihania.Omanlaisia. Suomalaisia menestystarinoita

 

Tämän kirjan lukemalla tapaat joukon suomalaisia unelmoijia, ongelmanratkaisijoita, toimeenpanijoita, menestyksentekijöitä ja tarinankertojia. Tuoreita, innovatiivisia, rohkeita, omanlaisiaan.

Unelmoijat näkevät ongelmassa aina mahdollisuuden eikä unelmilla ole rajoja. Toisaalta ilman ongelmanratkaisijoita, joilla on erityinen kyky yksinkertaistaa, järjestää, analysoida, emme olisi saaneet niin paljon aikaan. Menestyksentekijät ryhtyvät toteuttamaan. Toimeenpanijat tarttuvat hetkeen ja moninkertaistavat tuloksen, koska he tuovat myös muiden vahvuuden mukaan kuvioon. Tarinankertojat ovat läsnä innoittamassa muita, pitämässä mielenkiintoa yllä, yhdistämässä ihmisiä ja panemassa pohdintaa alulle.

Miki Liukkonen: Lapset auringon alla

Ensimmäiseksi Miki Liukkosen romaania Lapset auringon alla kätellessä huomio kiinnittyy poikkeuksellisen upeaan taittoon ja graffiseen ilmeeseen. Kirja on pieni, mutta jämäkkä kädessä. Kansiliepeet ovat auringon keltaiset ja sivuja koristavat tummat ylä-tai alaviivat. Vautsi. Miksi suomalaiset kirjat harvoin näyttävät näin komeilta ja viimeistellyiltä?

Itse tarina jakaantuu kahteen osaan: isään ja tämän poikaan, Jonakseen ja Henriin. Molemmat matkustavat ja  tarkkailevat maailmaa omista lähtökohdistaan. Egyptissä puretaan pyramideja, keltainen väri tekee tuloaan. Paikoitellen kirjassa käytetty kieli on nautinnollista. Pahimmillaan minua häiritsevät suunnattomasti juonen poluilta hypähtelyt milloin minkäkinlaisen pikkufaktan esittelyn tähden. Lisää kuria juoneen, niin luen mielelläni toisenkin Liukkosen romaanin.

Rosa Liksom: Väliaikainen

Jee! Liksomin lyhytproosa tekee näyttävän paluun.

Äidin poika, uusperhe,lottovoittaja,  pappi jne avaavat sanaisen arkkunsa Väliaikaisen sivuilla. Tarinat riehuvat suuntaan ja toiseen, tyyntyvät hetkittäin lähteäkseen taas vauhdikkaaseen huipennukseen. Elämä on värillistä, enemmänkin hyvää, rikasta ja vähintään kokijalle rakasta. Rosa Liksom ei kirjoita valittajista tai mielensä pahoittajista. Elämää eletään niillä korteilla,  jotka jaossa on saanut. 

Nainen haluaa pitää kesähäät, paremmat kuin ystävättärellä. Ukinukin nimi oli Pekka. Se söi pettuleipää, paisu ko ilmapallo, selvisi kuitenkin hengissä, kunnes kuoli. Molen pysyny paikalla ja maailma on juossu minua ympäri.

Roosa Liksom: Väliaikainen. 2014. Like.

Juhani Mattila: Herkkyys ja sosiaaliset pelot

"Yritä säilyttää kaistale taivasta elämäsi yllä.- Sinulla on herkkä sielu, harvinaislaatuinen, taiteilijan luonne, anna sille mitä se janoaa. " Marcel Proust

Herkkyyttä ei pidä piilottaa. Se on osa älykkyyttä ja tärkeä voimavara yksilölle ja yhteisölle. Näin kirjoittaa psykiatri Juhani Mattila tuoreessa kirjassaan. Yllättävän usein ihmisen herkkyys altistaa erilaisille sosiaalisille peloille. Näitä pelkoja ja jännityksiä Mattila käy tarkasti kirjassaan lävitse. Hän kirjoittaakin esipuheessa, että kirja on tarkoitettu avuksi itsetutkiskeluun ihmisille, jotka haluavat ymmärtää syvemmin itseään ja jaksaa työ- ja opiskeluelämän paineissa.

Pelkojen ja jännitysten taustalta Mattila löytää tunteiden ja toiveiden ristiriitoja, jotka ovat suurelta osalta piilotajuisia. Lähes kaikki jännittäjät ovat aistiherkkiä. He vastaanottavat tavallista enemmän informaatiota siitä, mitä on meneillään sekä heidän omassa mielessään että sosiaalisessa tilanteessa heidän ympärillään. Tietotulva kasvaa suureksi, hämmentää, syntyy ristiriitaisia havaintoja ja aistimuksia. Mattila kuvaa hyvin, miten tämä saattaa muuttua hävettäväksi, ahdistavaksi huonommuuden tunteeksi ja ympäristön tapahtumat saatetaan alkaa tulkita liikaa omasta toiminnasta tai toimimattomuudesta johtuvaksi. Ihminen saattaa alkaa etsiä ratkaisua vikasuunnasta ja alkaa kieltää oman olemuksensa ja luoda epäaidolle pohjalle rakentuvaa persoonaa.

Kirjan viimeisessä luvussa käydään läpi konsteja ja keinoja sosiaalisiin pelkoihin:
-tieto lisää turvallisuutta
-psykodynaaminen terapia
-sanat ovat sielun rakennuspuita esim. päiväkirjan kirjoittaminen
-kemiallinen lievittäminen


Juhani Mattila (2014).  Herkkyys ja sosiaaliset pelot: Kirjapaja.

Kati Tervo: Sukupuu

Kati Tervo on kirjoittanut nautinnollisen sukutarinan. Kieli on nasevaa. Lauseet lyhyitä, mutta ilmeikkäitä. Tarina etenee ja kulkee sujuvasti. Kiertää karikot, tarjoilee vuoroin makeaa ja suolaista. Elämää. Olisi helppoa ja viehättävää ajatella, että tarina on tosi ja tapahtunutta juuri sellaisena ja niillä sanavalinnoilla, joita Tervo on valinnut.

Kirjan asetelmissa ja tavassa kertoa on hämmästyttävää samanlaisuutta Tommi Kinnusen Neljäntien risteyksen kanssa. On äitiä ja poikia, anoppi ja taloon tuleva miniä. Samat vuosikymmenet. Samat kyräilyt, toiveet, rakkaudet ja pettymykset. Sukupuuhun tuovat raikkaita tuulahduksia kuvaukset Saksasta ja USA:sta.







Vaikka mikään ei jää kesken, olisin mieluusti lukenut vielä lisääkin. Jään kielipitkällä odottamaan Kati Tervon jatkoa ja sitä päätyykö tämä tarina kenties joskus vaikkapa elokuvaksi. Aineksia olisi.


Kati Tervo (2014). Sukupuu. WSOY

Diane Hennacy Powell:Kuudes aisti - Aivojen yliaistilliset mahdollisuudet

Kirjan kirjoittaja neuropsykiatri Diane Hennacy Powell kertoo alkupuheessa henkilökohtaisen kiinnostuksensa yliluonnolliseen alkaneen jo lapsena. Taikuri pystyi lukemaan huoneen toisesta nurkasta käsin, mitä tahansa kirjaa etänä.  Kiinnostus vei Dianen opiskelemaan neurologisa ja kokoamaan tämän kiihkottoman, monipuolisen kirjan erilaisista ilmiöistä ja tapauksista.

Minulle kiinnostavin osuus kirjasta avautui loppupuolella tietoisuuden ja mielen käsittelyssä. Sen sijaan kirjan alkupuolen esimerkit telepatiasta, ruumiista irtaantumisesta yms on helpompi sivuuttaa olan kohautuksilla.  Kognitiiviset terapiat tuottavat aivoihin todistetusti uudenlaisia kytkentöjä, ja hermokirurgiset tutkimukset osoittavat, että aivojen kytkentöjen muuttaminen muuttaa myös ajattelutapojamme. Yliaistilliset ilmiöt antavat ymmärtää, että tietoisuutemme sisältää paljon sellaista, jota tiede ei vielä osaa todentaa. Kuka voisi väittää, että kaikki tieteellinen tieto, jota meillä tällä hetkellä on, on oikein, absoluuttinen totuus, jota ei koskaan tulla kumoamaan? Ja jokainen myöntänee, että on vielä paljon sellaista, jota ei osata tieteen keinoin täysin selittää? Kirjassa käydään  läpi myös tällaisiä asioita mm fysikaalisia ilmiöitä ja tutkimusta.

Suosittelen kirjaan tutustumista kaikille - skeptisyydestä huolimatta - erityisesti.

Diane Hennacy Powell (2010) Kuudes aisti. Aivojen yliaistilliset mahdollisuudet. Atena.