perjantai 26. syyskuuta 2014

Tuomas Kyrö: Iloisia aikoja, mielensäpahoittaja

Jäärä, mörökölli, omaishoitaja, mies, isä ja pappa jatkaa elämänsä ruotimista Kyrön uusimmassa mielensäpahoittaja -kirjassa. Saattaa olla, että joku "osa" on minulta jäänyt väliin ja lukematta, mutta viimeistää tässä kirjassa Kyrö on luopunut aloittamasta joka lukua mielenpahoittamisella. Hyvä näin, tehokeinoja ei saa hinkata liian loppuun.

Elettyä elämää heijastellaan jälleen suomalaisen mörökölli jäärän syvällä sydänverellä maustettuna. Testamentti on kirjoitettava, arkku laitettava ja oma muistokirjoitus on valmisteltava. Muutoinhan saattavat sukulaiset ja tuttavat kirjoittaa ihan mitä saattuu, satuja ja valeita, perättömyyksiä.

Teksti on maittavaa ja oivaltavaa, jälleen kerran. Taiteilen lukiessani sukupolvien rajalla, isän ja pojan, ja huomaan samaistuvani vuorollaan kumpaankin. Maltan lukea hitaasti ja maistellen. En pahoita mieltäni. En ihan tarkoituksellanikaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti