lauantai 4. tammikuuta 2014

Barbara Demick: Suljettu maa. Elämää Pohjois-Koreassa.



Millaista on elämä maassa, jossa voit joutua työleirille varomattomista sanoista? Missä vetoketju takissa tai kuulakärkikynä ovat ennennäkemättömiä luksustavaroita? Entä kun ruoasta ja ravinnosta ison osan joudut keräilemään tienposkesta ja ojista erilaisten villiyrttien ja kasvisten muodossa? Yhden kananmunan ostamiseen joudut käyttämään viikon palkan? Ja tämänkin teet laittomasti ja joudut pelkäämään kiinnijäämistä?

Suljettu maa on ravistelevaa luettavaa. Se kertoo elämästä Pohjois-Koreassa viimeisten vuosikymmenten aikana. Ihmisiä on kuollut nälkään sadoin tuhansin. Vapautta ei ole vaan koko elämä rajoittuu virallisen propagandan palvelukseen. Kirja pohjautuu pitkälti toimittaja Barbara Demickin Pohjois-Koreasta loikanneiden kanssa tekemiin haastatteluihin. Näin kirjaan on saatu elävyyttä muutaman todellisen ihmisen elämäntarinan muodossa.




”Meillä ei ole mitään kadehdittavaa maailmalta” pohjoiskorealainen propagandajuliste.

 
Uusimmat uutiset Pohjois-Korean tapahtumista, valtataistelusta ja ydinaseilla uhoamisesta eivät valitettavasti kerro mitään uutta ja positiivista maan tapahtumista kirjan kirjoittamisen jälkeen.

Kirjassa on paljon koskettavaa, rajua ja ravistelevaa – ja ilmeisesti aivan todellista. Tämä kaikki tapahtuu samaan aikaan kun me täällä hyvinvoivassa demokratiassa syömme joulukinkkujamme.

Suosittelen kirjaa kaikille, jotka tarvitsevat välillä silmien avaamista.

Barbara Demick (2011) Suljettu maa. Elämää Pohjois-Koreassa. Ateena-kustannus.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti